Bäää! Kun loikin tuolla laitumilla kuulen, näen ja haistan kiinnostavia juttuja. Niin kuin nyt tämäkin hieno tarina Suomussalmen Kotiseutumuseosta. Kiitos Tiinalle, että kertoi tästä hienosta projektista Tarinakoneen seuraajille!
Kainuun sydänmailla, Suomussalmella, sijaitsee perinteinen kotiseutumuseo, joka kuvastaa 1800 – 1900 -lukujen paikallista elämäntapaa rakennusten ja museoesineiden avulla.
Kotiseutumuseon 50. juhlavuotta 2017 on rakennettu asiakkaita kuulemalla, ottaen huomioon museoalan muutospaineet, joissa museoihin toivotaan esimerkiksi lisää toiminnallisuutta sekä esineiden koskettelumahdollisuuksia.
Kesäisin avoinna olevaa museota haluttiin elävöittää ja uudistaa Tarinat eloon! -hankkeen avulla.
Lapsia ja nuoria, perheitä ja ryhmiä silmälläpitäen on kehitetty uudet toiminnalliset tehtäväradat, joissa historiaa käsitellään museon ympäristön, museoesineiden ja tarinoiden avulla. Historiatiedon lisäksi talonpoikaista uskomusperinnettä jatkettiin nykypäivään luomalla museolle omat hahmot, Nalli Naaparta ja Kärppy.
Kuinka museon hahmot Nalli ja Kärppy syntyivät?
Aloitin hankkeen kenttätöillä ja ympäristön havainnoimisella. Löysin esimerkiksi Kirkkoniemestä komean kelopuun, josta Nalli Naavaparta sai myöhemmin nimensä. Museon uudet hahmot syntyivät yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan kautta tapaamani henkilön kanssa. Hahmojen tarina alkoi, kun näin nuoren naisen akvarellimaalauksen, jossa seikkaili vihreä pieni hahmo. Tuosta hahmosta aloitin tarinan työstämisen ja loimme yhdessä kuvittajan kanssa Nallin ja Kärpyn kavereiksi museolle.
Hahmojen tarinaan on yhdistetty paikan historiaa ja valmis museoympäristö on hyödynnetty hahmojen kodiksi. Nallin pesä löytyy museon maakellarista, Kärppy pärjää ulkona, poro kun on…
Taustatarinaa editoitiin yhdessä Teatteri Retikan väen kanssa. Haaveena on, että hahmojen tarinaa olisi helppo jatkaa uusiksi seikkailuiksi tulevaisuudessa. Hahmot päätyivät myös sarjakuva tehtävärata-seikkailuun, jossa toiminnalliset tehtävät on piilotettu osaksi sarjakuvan tarinaa.
Historiatietosisältöjä voi kokea ja oppia museonväen, kuvitteellisen emännän, isännän, rengin ja piian avulla. Nämä tehtäväradat keskittyvät museopedagogisesti enemmän historiatiedon oivaltamiseen. Tehtävissä on hyödynnetty museon esineistöä osana kutakin tehtävärataa.
Uusia tehtäväratoja testattiin yli sadan oppilaan voimin syksyllä 2016 ja tulokset olivat loistavia. Suunnittelijan silmä kostui, kun lapset kirmasivat isolla alueella etsien vastauksia tehtäviin yhdessä ja antoivat hyvää palautetta sisällöistä.
Myös kotona oli kommentoitu uusia tehtäväratoja: Äiti! Ensi kesänä on pakko mennä uudestaan kotiseutumuseoon!
Mitä hankkeen sisältömarkkinoinnissa tarinallistettiin?
Museon nettisivujen tarkoituksena on kertoa lisätietoja paikan historiasta ja houkutella ihmisiä tulemaan paikan päälle kokemaan ainutlaatuinen miljöö. Lähtökohtana kotisivujen tietosisältöjen tuottamiselle oli maaseudun elintapojen historian esittely, sekä paikkaan ja rakennuksiin liittyvät tarinat. Saimme esimerkiksi käyttöömme Tampereen yliopiston kansantieteen arkiston paikkakunnalla 1970-luvulla kerättyjä tarina äänitteitä.
Yksi helmistä on museon sepän pajan alkuperäinen omistajan, seppä Härkösen kertomus siitä, kuinka hänestä tuli aikoinaan seppä. Museon päärakennus on paikkakunnan suurimpia säilyneitä savupirttejä. Savupirtin alkuperäinen tunnelma on hämyisä, hiljainen ja puhutteleva. Museon tunnelma on autenttinen ja uudet sisällöt nostavat museomme uudelle vuosikymmenelle pysyen kiinni ajassa ja muutoksessa.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa päätettiin tehdä moniammatillista yhteistyötä Kainuun ammattiopiston kanssa. Kotiseutumuseon nettisivut, logo, esite, Nallin ja Kärpyn 3D-hahmot ja animointi, sekä esittelyvideo tuotettiin Kainuun Ammattiopiston Kulttuurialan yli 30 hengen opiskelijatiimin kanssa.
Kainuun ammattiopiston kulttuurialalla ei ole aiemmin toteutettu näin isolla työryhmällä tämän kaltaista yhteistyöprojektia. Työskentely nuorten kanssa sujui loistavasti ja oppilaat kartuttivat käytännön kautta runsaasti uusia ammatillisia taitojaan tehden suoraan töitä asiakkaan kanssa. Museon uudet sisällöt ovat useiden kymmenten ihmisten yhteisen luovuuden ansiota.
Hankkeen rahoittajana toimivat Suomussalmen kunta ja Kainuu Leader ry, Euroopan maaseudun kehittämisrahasto.
Vieraileva kirjoittaja Tiina Helttunen toimi hanketyöntekijänä Tarinat eloon -hankkeessa Suomussalmen Kotiseutumuseolla. Sähköposti: . Puhelin: 040 7645233