Viime aikoina on tehty useita opinnäytetöitä, joissa tarinallistaminen on ollut aiheena. Voi tätä ilon loikkaa! Tässä vieraileva kirjoitus Sannalta, jonka työ keskittyi tällä kertaa kuitenkin erityisesti tarinankerronnan mahdollisuuksiin. Tarvitsemme sekä tarinankerrontaa että tarinallistamista.
Jos pohdit mitä ihmeen eroa tarinallistamisella ja tarinankerronnalla, lukaisepa tämä.
Mutta annetaas nyt Sannan itse kertoa.
”Törmäsin tarinallistamiseen eräällä yhteisöviestinnän luennolla, ja se herätti heti uteliaisuuteni.
Kallistun mieluiten luonnollisiin ja loogisiin näkökulmiin, ja mitäpä muuta tarinat ovatkaan. Ihmiset ovat aina kertoneet tarinoita, tiedostaen sen tai ei. Koska minulla oli jo toimeksiantaja opinnäytetyölleni, nappasin innokkaasti tarinat näkökulmaksi. Halusin oppia niistä lisää.
Case-yritykseni Laattasatama on pieni parikymppinen perheyritys, jolla ei ole ollut suunnitelmallista viestintää sosiaalisessa mediassa. Mieheni isä perusti yrityksen yli 20 vuotta sitten. Opinnäytetyö oli arvokas tilaisuus antaa oma panokseni perheyritykselle, vaikka työskentelenkin muualla. He näkivät tarinat kuten minä, mahdollisuutena erottua joukosta. Yhdistämällä nämä kaksi aihetta työni sai nimen ”Tarinalla sosiaaliseen mediaan”.
Projektin tavoitteena oli selvittää case-yritykselle se sopivin sosiaalisen median kanava ja pohtia, tuovatko tarinat lisäarvoa viestintään. Ohjenuorakseni otin realismin, sillä voin tarjota vain sellaista, johon on todellisia resursseja. Lukemalla työni pääset siihen maailmaan, jossa pienyrittäjä elää. Viestinnän suunnitelmallinen toteuttaminen vaatii aikaa, myös sosiaalisessa mediassa. Pohdin, mihin resurssit riittävät.
Aloitin työn syventymällä kilpailijoiden näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa, etenkin sen, joka on tarinankerrontaa jo hyödyntänyt. Halusin myös tietää, miten työntekijät itse näkevät tarinat, joten teetin heillä kyselyn Anne Kalliomäen Stooripuu-menetelmään perustuen. Pohdin myös, millaista hyvä, erottuva sisältö on. Lopulta testasin kahta tarinamuotoista viestiä case-yritykseni Facebook-sivulla.
Tarinallistaminen vaihtui matkalla tarinankerrontaan, joka on yhteisöviestijälle luonnollisempi lähestymistapa. Sen yhdistäminen sosiaaliseen mediaan on kuitenkin hankalampaa ilman tarinallistamisen tuomaa hahmoa, kuten Tarinalammas. Tarinat sopivat luonnollisesti perheyritykselle, jossa persoonallisuudet kukoistavat ketjuliikettä vapaammin. Ne sopivat monenlaisen viestin kertomiseen, oli kyse sitten uudesta toimitusjohtajasta tai perjantaikevennyksestä.
Ja mitä tarinallistamiseen tulee, kipinä on syttynyt.
Jonakin päivänä voin toivottavasti kertoa Laattasataman hahmon syntymästä ja siitä, miten olemme rakentaneet Laattasataman tarjoamasta palvelusta kokonaisvaltaisen tarinakokemuksen.”
Kirjoittaja Sanna Lindén valmistui kesäkuussa 2016 Turun AMK:n Taideakatemiasta medianomiksi ja työskentelee tiedottajana.
