Muutama viikko sitten kirjoitin tänne blogiin tarinallistamisen käsitteistä. Samassa yhteydessä lupasin kirjoittaa tekstin vielä tarinallistamisen konkretiasta. Tämä teksti on nyt vähän myöhässä johtuen loppuvuoden kiireistä, mutta parempi myöhään kuin vasta joulun jälkeen!
Miten siis tarinallistamisen prosessi etenee? Avaan asiaa tekemieni tarinallistamisen projektien avulla.

1. Stooripuu – tunnista yrityksen aidot tarinaelementit

Käytännössä tarinaelementtejä voivat olla esimerkiksi:

• yrityksen ympäristössä kasvava kasvi (kuten kataja oli Nuuksion Taialle)
• historiallinen merkittävä hahmo (kuten Herman Toivola oli Toivolan Vanhalle Pihalle)
• tietty ympäristö (kuten viidakko oli Eventio.Com -lippupalvelulle vertauskuva tapahtumatuottajien arjesta)

Tarinaelementtejä ovat ennen kaikkea hyvin konkreettiset asiat; hahmot, esineet, kasvit, eläimet, maantieteelliset seikat, yksityiskohdat, valokuvat, muistot jne.
Stooripuu-malli, johon kirjataan tarinaelementtien lisäksi yrityksen aidot timantit (miksi yritys on olemassa), pääasiakaskohderyhmä sekä tuotteet ja palvelut, auttaa pitämään mielessä sen, että tarinallistaminen on liiketoimintaa tukevaa arvo- ja asiakaslähtöistä toimintaa.

2. Tarinaidentiteetin käsikirja – kiteytä yrityksen ydintarina käsikirjaksi

Käsikirja sisältää yrityksen tarinalähtöisen kehittämisen ydinviestin, synty/ydintarinan, hahmokuvaukset, teemat sekä lähtökohdat sille, miten tarina jalkautuu asiakkaaan koettavaksi palveluihin, palveluympäristöön ja markkinointiviestintään.

Käytännössä tarinaidentiteetin käsikirjassa voidaan kertoa esimerkiksi tällaisia asioita:

• Lakeus maisemana toimii hahmona Visit Lakeus -konseptissa
• Jättiläisenmaassa juodaan kahvia jättien tapaan isoista kupeista
• Toivolan Vanhan Pihan kahvila nimetään Herman Toivolan pojan Muiston mukaan
• Katajanhaltija on metsän kauneinta kansaa; visuaalisuuteen ja kauneuteen kiinnitetään erityistä huomiota Nuuksion Taiassa
• Konsulinna Tulla Moen englantilaisuus näkyy Käsityön talo Loftetin oheistuotteissa esim. teet, saippuat, posliinikupit
• Jättiläisenmaan kokouspaketit tuotteistetaan paketiksi hahmojen Wäki-Turilas, Meteli-Jatuli ja Salamäntti avulla (hahmojen  nimet ja luonteet esitelty käsikirjan kohdassa hahmot, erilaiset hahmot tukevat yrityksen palveluiden tuotteistamista ja erilaistamista)
• Konsulinna Tulla Moen kuva painetaan suklaakonvehtiin (juhlava konvehti muistuttaa myös siitä, mikä merkitys arjen luksuksella oli Konsulinnalle)
• Harmoonin talossa palvellaan asiakkaita samalla pieteetillä kuin Aapeli Halonen, Aapelin sanoin ”Ei mitään niin hyvää, ettei se kehittämällä voi tulla paremmaksi”, harmoonimusiikki on merkittävä osa yrityksen tarinallistamista

Nämä nyt vain pieninä esimerkkiotteina muutamista käsikirjoista. Tärkeintä käsikirjassa on ydintarina, joka kiteyttää yrityksen toiminnan punaisen langan.

3. Tarinanäyttämö – lavasta yrityksesi palveluympäristö tukemaan tarinaa

Tarinaidentiteetin käsikirjan jälkeen voidaan laatia erikseen tarkempia suunnitelmia siitä, miten tarinaa lähdetään tuottamaan osaksi yrityksen palveluympäristöä. Palveluympäristö voi olla sekä pysyvä että erilaisten palveluiden tarinoiden kautta eri tilanteisiin muuttuva.
Toisin sanoen vanha tuoli, joka muistuttaa 1800-luvulla alueella eläneestä puusepästä on tuvassa aina, mutta kun toteutetaan kokouspaketti puusepän vaimon Elviiran mukaan tuodaan pöytiin myös pelargoniat ja kaulimet, koska Elviiran lempikukka oli pelargonia ja hän oli myös kova leipomaan sekä pitämään yllä järjestystä. Ja nämä tietysti liittyvät kokonaisuuteen eli tarinan juoneen, joka luo elämyksellisen kehyksen kokouspaketille alusta loppuun!
Mieti siis:

• Mitä asiakas näkee?
• Mitä asiakas kuulee?
• Mitä asiakas tuntee?
• Mitä asiakas haistaa?
• Mitä asiakas maistaa?

Tarina voisi toteutua yksittäisissä palvelutuokioissa vaikka näin:

• Asiakas näkee parkkipaikalla Jättiläisen tekemän ympäristötaideteoksen. (tarinan alkusysäys, herättää kysymyksiä)
• Asiakas majoittuu hotelliin ja saa huoneen avaimen, avaimenperässä on ote tarinaa. (kuva ja teksti, tai vaikkapa laulu tallennettuna avaimenperään)
• Asiakas tulee aamiaiselle ja huomaa, että lautasliinassa on historiallisen henkilön aamutoivotus tekstin muodossa. (tarinan yllättävä käänne)
• Tarinallisetttu illallinen on suunniteltu Katajanhaltijan metsäretken mukaisesti (Katajanhaltija kertoo mistä illallisen tuotteet on kerätty talteen)

Kaikki edellä kirjatut yksittäiset palvelutuokiot linkittyvät tietysti palvelun tarinan juoneen.  

Tässä on tarinallistamisen ydin – luodaan syy-seuraus-suhteita! 

4. Palvelun tarinakäsikirjoitukset – kuvaa palvelun tarinapolku asiakkaan näkökulmasta

Palveluiden tarinakäsikirjoituksissa kerrotaan palvelun kulku alusta lopppun. Eli käytännössä kuvataan siis se, mitä palvelun eri vaiheissa asiakkaan näkökulmasta tapahtuu.

Palvelu tukee yrityksen ydintarinaa; palveluihin suunnitellusta tarinasta voidaan tehdä erilaisia versioita eri kohderyhmille.

Palvelun tarinakäsikset sisältävät esimerkiksi:

• kuvauksen siitä, miten Katajanhaltijan metsäretki etenee
• mitä tapahtuu ennen kuin pääsee tapaamaan Joulupukkia Joulupukin kammarilla
• miten Jättiläisenmaan Wäki-Turilaan kokouspaketin tarinallinen kehys toteutetaan
• miten eventio.com -lippupalvelun tarina toteutuu verkkopalvelussa asiakkaan näkökulmasta

Mitä hyötyä tarinallistamisesta on?

Työssäni yhdessä asiakkaiden ja matkailun kehittäjien kanssa olen analysoinut niitä hyötyjä, joita tarinallistaminen yrityksen toiminnalle tuottaa.

• Tarina luo yrityksen strategiselle kehittämiselle suunnan, joka helpottaa tuotteistamista ja kaupallistamisen prosessia.

• Tarinan avulla luodaan palveluun syy-seuraus-suhteita sekä rakennetta. Tämä helpottaa omalta osaltaan kokonaisuuden hallintaa sekä palveluihin ja markkinointiin liittyvää kehittämistyötä.

• Tarinallistaminen antaa yrityksen brändille voimaa. Tämä johtuu siitä, että tarina saa ihmiset keskustelemaan yrityksen toiminnasta, osallistumaan ja myös sitoutumaan yrityksen palveluihin.

• Asiakkaat tunnistavat yrityksen ja sen tarjoamat palvelut erottuvan tarinan ansiosta. Tarina antaa yritykselle oman persoonallisen leimansa, varsinkin kun tarina on myös tekoja eli osa asiakkaan palvelukokemusta. Kokemus jää asiakkaiden mieleen ja siten sitä on helpompi suositella myös muille.

• Tarina helpottaa palvelun myyntiprosessia ja valitun asiakaskohderyhmän tavoittamista.

• Tarinan avulla synnytetään ilmiöitä ja löydetään oma heimo. Heimolla tarkoitan tässä sitä joukkoa ihmisiä, joka jakaa yrityksen edustamat arvot.

 
Kiinnostuitko tarinallistamisesta? Ota yhteyttä niin katsotaan miten tarinallistaminen voisi olla avuksi sinun yrityksellesi! Yrityksen oma Stooripuu-työpaja on hyvä startti tarinallistamisen prosessille. Työpajan jälkeen on jo selvää mitä ovat yrityksen tarinaelementit ja mistä punainen lanka lähtee syntymään <3