Yleensä teen tarinaidentiteetin käsikirjan yhdelle matkailuyritykselle. Tarinaidentiteetti voidaan kuitenkin luoda myös laajemmalle asiakokonaisuudelle; yritysryhmälle, näyttelyprojektille tai tietylle alueelle.
Alueellista tarinaidentiteettiä voidaan rakentaa tarinatyöpajoissa. Tuolloin rakennetaan yhdessä alueen yritysten ja mahdollisten muiden toimijoiden (esimerkiksi asiantuntijoiden) kanssa tarinaidentiteettiä kokoamalla yhteen alueeseen liittyviä tarinaelementtejä. Usein nämä elementit kumpuavat historiasta. Tarinaidentiteetti ei ole siis niinkään uuden luomista vaan jo olemassa olevan yhteen kokoamista ja tunnistamista. On kyse yhteisen tarinallisen kehyksen luomisesta alueen matkailupalveluiden kehittämistä varten.
Olen ollut mukana kehittämässä alueellisia tarinaidentiteettiä Itämeren alueen matkailulle, Tallinnan ja Turun elämyspalveluille sekä keskisuomalaisille sauna- ja ruokaelämyksille. Itämeren matkailun tarinasta voit lukea lisää Päivi Olivan kirjoituksesta.
Keskisuomalaisen saunan ja ruokaelämysten tarina
Tarinakone piti helmikuussa tarinatyöpajan Maalla-hankkeen järjestämässä ”Syö&Sauno 2 – tarinat tuotteistamisessa” -seminaarissa, jossa pyrittiin löytämään Keski-Suomelle tyypillisiä tarinaelementtejä. Elementtejä, joiden pohjalta voisi syntyä tarinaidentiteetti keskisuomalaisten sauna- ja ruokaelämysten synnyttämiseksi.
Tehtävä ei ollut helppo ja aikaa oli vähän, mutta esimerkiksi historiaan liittyvää materiaalia keskisuomalaista tarinaidentiteettiä varten on olemassa runsaasti. Materiaalin pohjalta voisimme laatia Keski-Suomelle oman saunaan ja ruokaelämyksiin keskittyvän tarinaidentiteetin.
Tämä Stooripuu on koottu ”Syö&Sauno 2 – tarinat tuotteistamisessa” -seminaarin pohjalta.
Tyypillinen ilmiö Keski-Suomessa ovat olleet esimerkiksi saunakestit. Saunakestit olivat henkilöitä, joiden velvollisuuksiin kuuluivat saunapuiden hakkaaminen, vedenkanto, saunan lämmittäminen sekä saunottaminen, veden heitto ja saunojien selän pesu. Vastineeksi työstään saunakestit saivat käyttää saunaa asuntonaan. Kenties tämän ilmiön voisi herättää henkiin palveluiden myötä? Myös ”kesti” –sanan monitulkintaisuutta voisi hyödyntää: saunakestit järjestävät sinulle elämäsi kestit!
Keskisuomalaiseen perinteeseen liittyy vahvasti myös puurakentaminen ja tuohikulttuuri sekä ryijyt. Nämä erityispiirteet ja niihin liittyvät tarinat voidaan tuoda osaksi asiakkaan palvelukokemusta. Mitä enemmän näitä tarinaelementtejä hyödynnämme, sitä vahvemmin luomme yhteistä identiteettiä, joka helpottaa erottautumista.
Tarinaidentiteetti on yhteinen etu!
Tarinaidentiteetti elää ja kehittyy. Tarinaidentiteetti ei ole ehdoton totuus, vaan tähän tiettyyn tarkoitukseen luotu toimintaa suuntaava ja palveluiden tarinallistamista tukeva identiteetti. Tarinaidentiteetti on keino erottautua.
On tärkeää pitää kiinni aitoudesta, mutta tarinaidentiteettiin ei pidä suhtautua turhan vakavasti. Tarinaidentiteetti ohjaa tekemistä ja auttaa luomaan palveluita, jotka kertovat samaa tarinaa. Tarinaidentiteetin avulla rakennetaan alueelle tunnistettavaa brändiä.
Palvelut, joissa yhdessä suunniteltua tarinaa kerrotaan erilaisin tavoin, vahvistavat alueen identiteettiä. Jokaisella palveluja tuottavalla yrityksellä tulee kuitenkin olla vapaus tarinaidentiteettiä tukevien tarinallisten sisältöjen tuottamisessa. En usko tiukkoihin raameihin ja sääntöihin, vaan pikemminkin vapaaehtoisuuteen ja yhteiseen etuun.
Jokainen alueen yritys voi halutessaan tarttua tarinaidentiteettiin ja kehittää palveluitaan sen ympärille. Yhteistä tarinaa luomalla saavutetaan kaikkien yhteinen etu – annetaan alueen matkailuelämyksille oma leima ja houkutellaan matkailijoita kokemaan elämyksiä juuri tälle alueelle!