Julkaistu 27.11.2012
Tämä kuusiosainen blogisarja tarinallistamisen kerronnan keinoista on edennyt viimeiseen osaan.  Halusin kirjoittaa tämän blogisarjan tuodakseni esille miten monia erilaisia kerronnan keinoja meillä on käytettävissä, kun suunnittelemme tarinallisia palveluita.  Tarinalähtöisyydessä kaikkea havainnoidaan vahvasti tarinan näkökulmasta. Kun haluamme tuottaa elämyksellisiä palveluita, meidän kannattaa hyödyntää tarinalähtöisen suunnittelun menetelmiä.  Tarina antaa palvelulle rakenteen ja merkityksellisen sekä inhimillisen sisällön.
Tässä viimeisessä osassa koetan hiukan koota lankoja yhteen; yrityksen palveluiden kokonaisvaltaisessa tarinallistamisessa huomioidaan kaikki aistit. Sarjassa esittämäni kerronnan keinot vetoavat eri aisteihin ja myös näin kokemus tarinasta on kokonaisvaltaisempi ja vaikuttavampi.
Palveluiden kohdalla voimme huomioida myös haju-, maku- ja tuntoaistin. Näihin aisteihin ei esimerkiksi elokuvakokemus tarjoa vastinetta, mutta elämyspalveluissa mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.  Yksityiskohtien merkitys on tärkeä; pienet tarinaa tukevat seikat voivat merkitä asiakkaallemme paljon, ja olla jopa se seikka joka nostaa palvelun elämyksen tasolle.

Ruutuliinoihin käärityt perinteiset ruisleivät Taitosaari –hankkeen näyttelyn avajaisissa. 
Hajuaisti vahvistaa tarinakokemusta
Tuoksuilla pystytään vaikuttamaan tunnelmaan ja vahvistamaan myös tarinan kokemista. Tuoksu voi myös toimia istutuksena, joka lunastetaan myöhemmin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi savun tuoksua, joka myöhemmin paljastuu savusaunaksi tai nuotiolle kokoontumiseksi. Tai vaikkapa meren tuoksua hotellihuoneessa, joka myöhemmin paljastuu istutuksena tulevaan kokemukseen merimatkasta ja illallisesta laivalla.
Esimerkiksi Nuuksion Taika hyödyntää Katajanhaltija –hahmon tarinaa hyödyntämällä myös katajan tuoksua käyntikorteissa ja tuoksuesanssina elämyspalveluissa. Katajainen nappi on kiinnitetty tervaiseen naruun, joka tuoksuu tervan parantavaa tuoksua.
Tuoksua hyödynnetään ruokapalveluissa, tunnetusti pullan myynti kasvaa, jos vastapaistetun pullan tuoksua on kaupassa.  Tuoksu voidaan liittää käyntikortteihin tai muihin konkreettisiin materiaaleihin, jotka ovat osana palvelua. Itselle tulee tähän liittyen mieleen isoäitini vanha voivakka, jolla leikimme siskoni kanssa pienenä.  Vanhan voivakan tuoksu ei ollut mikään miellyttävimmistä, mutta ehkä siitä syystä tuo on jäänyt niin elävästi mieleen. Tuoksu voi siis olla joskus myös epämiellyttävä, riippuen siitä mikä sen merkitys tarinan näkökulmasta on.
Tuoksujen käytössä on toki omat haasteensa, kuten esimerkiksi asiakkaiden allergiat. Tuoksujen käytön sopivuutta on hyvä tarkistaa etukäteen ja tarvittaessa tuoksu voi olla myös erillisenä tai vaihtehtoisena kokemuksena mukana tarinassa.
Makuelämykset osana tarinaa  
Ruokaan liittyvät kokemukset ovat  olennaisessa roolissa matkailupalveluissa ja ruuan osalta on myös monia mahdollisuuksia syventää kokemusta tarinan kautta. Ruokadesign – se, miten ruoka on katettu esille, on osa tarinaa. Luonnollisesti myös se, mitä menu pitää sisällään voi olla osa tarinaelämystä. Ruuat valitaan tukemaan tarinaa ja makuelämykset vahvistavat tarinaelämystä.
Perinteisesti miellämme, että tietyt ruoka-aineet kuuluvat esimerkiksi jouluun: joulun tarina herää eloon makuelämysten ja tuoksujen kautta.  Tästä meillä jokaisella on varmasti omakohtaista kokemusta.
Aiemmin mainitsemassani Nuuksion Taiassa hyödynnetään ruokaelämysten tuottamisessa katajaa myös mausteena.  Nukula Oy:n Kuutamolla –illoissa puolestaan ruokaelämykset on suunniteltu iltojen teeman mukaisesti; esimerkiksi tuli-elementin illoissa käytetään ns. tulikasveihin kuuluvia kasveja – esimerkiksi inkivääriä ja nokkosta. Kuutamolla illoissa myös kerrotaan siitä, miten ennen vanhaan kasvien istuttamiseen vaikutti myös kuun kierto.
Usein elämyspalvelut päättyvät yhteiseen ruokailuun. Muista tuoda tarina osaksi myös ruokailua – kevytkin tarinallisuus on parempi kuin ei tarinaa ollenkaan. Nuuksion Taian Katajanhaltijan tarinan kohdalla se voisi tarkoittaa katajan oksan nostamista ruokapöydän koristeeksi ja tarinan kertomista puheen muodossa ennen ruokailun aloittamista.
Tunne tarina – konkreettisesti
Myös tuntoaisti on osa elämyspalvelua. Elokuvissa tai näytelmissä emme pääse itse käsin koskettelemaan elementtejä – ainakaan vielä. Tekniikan kehittyessä tämä voi olla jossain vaiheessa mahdollista; käsittääkseni ainakin tuoksu on jo joissain kokeiluissa ollut osa elokuvaelämystä.
Tuntoaistia hyödyntämällä asiakas voi itse kokea, miltä tuntuu kodan penkin päälle levitetty poronnahka tai koskettaa sammalta, jonka päältä löytyy Katajanhaltijan takista pudonnut nappi. Elämyspalvelun huippukohtana voi olla vierailu vanhaan viinikellariin, jossa voi käsin koskettaa kellarin vanhoja kiviseiniä ja tuntea, miten vesipisarat putoilevat katosta ihollemme. Tuntoaisti voi liittyä myös kokemukseen, joka syntyy kun kummitusjunassa istuessamme tunnemme, miten katosta riippuvat hämäkinseitit osuvat kasvoihimme.
Jyväskylän Nyrölän kylässä sijaitsevassa Kallioplanetaariossa muistan kokemuksen, jossa ikimuistoinen U2 Full Dome 360 -musiikkishow sai aikaan fyysisiä tuntemuksia, melkeinpä pahoinvointia. Visuaalinen elämys oli niin voimakas, että se muistutti vuoristoradassa olemista. Kokemus ei ollut ehkä kaikilta osin miellyttävä, mutta se jäi ehdottomasti mieleen ainutlaatuisena.
Tuntoaisti liittyy vahvasti myös eri vuodenaikojen kokemiseen. Lumen koskettaminen voi monelle olla eksoottinen kokemus ja tähän voisikin rakentaa tarinan, joka voimistaa kokemusta; esimerkiksi myyttisen tarinan siitä, miten lumi saapui Pohjolaan.
Vetoa moniin aisteihin
Kun tarinallistamisessa hyödynnetään monia kerronnan keinoja, vedotaan samalla myös eri aisteihin. Näin saadaan aikaan vaikuttavampi elämys.
Matkailijan moniaistisuus –hankkeessa selvitettiin asiakkaan kokemuksia siitä, miten moniaistinen palvelutarjonta ja multimodaalisuus vaikuttavat palvelujen kokemiseen. Hankkeen lopputulemana todettiin muun muassa näin:
“Matkailussa ja viihteessä aistien kautta välittyvä elämys on tärkeässä roolissa. Moniaistisuuden eli useampaan kuin kahteen aistiin vetoamisen avulla saadaan syvennettyä asiakkaan kokemusta ja tuotettua mielihyvää tai jännitystä. Haasteena on löytää sellainen moniaistisuus, joka sopii yrityksen brändiin ja vahvistaa tarjottavaa palvelua. “
Eri aistit huomioivat tarinankerronnan tavat kuten rekvisiitta, äänet ja  tuoksut ovat kaikki osa tarinaelämyksen rakentamista. Niitä kaikkia voi – ja kannattaa – hyödyntää eri tavoin tarinallistamisessa. Palveluun suunniteltu tarina tai yrityksen oma tarinaidentiteetti helpottaa moniaistisuuteen liittyvien keinojen valitsemista.

Tarinalla luodaan tuloksia. Yrityksellesi uutta kasvua. Ota kopit omaan koriisi ja vie käytäntöön! Kuva: Runotalo.  

Takaisin
© 2024 Tarinakone
webDesign: Mekanismi »