Vuonna 2014 Talentum julkaisi peräti kaksi kirjaa tarinan hyödyntämisestä bisneksessä. Aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan! Toukokuussa ilmestyi oma kirjani tarinallistamisesta ja syyskuussa puolestaan Storytelling työkaluna, jonka ovat kirjoittaneet Mervi Rauhala ja Tarja Vikström.
Mitä ihmettä, joku voisi kysyä. Miksi kustantamo julkaisee kaksi kirjaa samasta aiheesta?
Onneksi tällaista erhettä ei sentään ole päässyt käymään. Tarinankerronta ja tarinallistaminen ovat kaksi eri asiaa.
Tarinankerronnan viitekehyksenä on viestintä, tarinallistamisen puolestaan palvelumuotoilu.
Tarinankerronta on puhetta, tekstiä, audiovisuaalisuutta. Se on tarinan kertomista, jakamista ja kuuntelemista.
Tarinallistaminen taas tarkoittaa yrityksen tarjoaman palvelukokemuksen muotoilemista tarinaksi. Tuloksena syntyy parhaimmillaan kokonainen tarinamaailma, johon asiakas pääsee osallistumaan.
Kysyin kirjoittajakollegoideni Mervin ja Tarjan ajatuksia eri käsitteistä.
Miten näette tarinankerronta ja tarinallistaminen eron? Onko hyvä juttu, että pyritään näin erottaman tarinan erilaiset käyttötavat?
Mervi & Tarja: Käsitteiden avaaminen on ehdottomasti paikallaan. Muuten puhutaan huomaamatta ihan eri asioista ja kuvitellaan, että ollaan samalla kartalla. Käsitteiden määrittely poistaa myös buzz-word leimaa.
Mervi Rauhalan ja Tarja Vikströmin kirjoittama Storytelling työkaluna – vaikuta tarinoilla bisneksessä luotaa kattavasti ja elävästi tarinankerronnan käytön vaikuttamisen ja viestimisen välineenä.
Mikä on kentän, yritysten ja yrittäjien kannalta tässä olennaista? Mitä tulisi ymmärtää?
Mervi & Tarja: Tarinankerronta on monikäyttöinen työkalu, jota jokainen voi hyödyntää vaikka saman tien ainakin pienessä mittakaavassa esimerkiksi kirjoittamalla www-sivuilla olevan asiakasreferenssin tarinamuotoon tai kertomalla tarinoita pitämässään esityksessä. Esimies voi viestiä uutta strategiaa kertomalla tarinoita siitä miten strategia toteutuu tekoina arjessa.
Tarinankerronta on kuitenkin laajempi asia kuin pelkkä tarinan kertominen.
Tarinankerronta on myös jakamista ja kuuntelemista. Yhteisen, jaetun ymmärryksen rakentamista.
Yrityksen viestinnässä tarinankerronta on sellaista yrityksen ydintarinaan sopivaa sisältöä, joka tukee ja rakentaa ydintarinaa. Aina formaatti ei suinkaan ole klassinen, juonellinen tarina, jossa on päähenkilö ja draaman kaari.
Tarinallistaminen puolestaan on asiakaslähtöistä suunnitelmallista ja luovaa kehittämistä, jossa parhaassa tapauksessa luodaan kokonainen tarinamaailma, johon voi osallistua. Tarinan voi kokea ja olla osa sitä.
Mitä voisimme tehdä yhdessä asian selkeyttämiseksi? Miten käsitteitä tulisi arjessa käyttää?
Mervi & Tarja: Tarinankerrontaa ja tarinallistamista ei kannata käyttää synonyymeina, vaikka arkikielessä ne usein menevätkin ristiin. Ehkä tärkein neuvo on kuitenkin se, että avaa tarkemmin mistä oikeastaan puhuu, olipa sitten kyseessä tarinankerronta tai tarinallistaminen.
Tarinallistaminen kirjassa kerrotaan miten palvelusta tehdään inhimillinen ja merkityksellinen kokemus tarinan avulla.
Oli mielestäni kustantamolta fiksusti tehty, että se julkaisi nämä kaksi kirjaa samana vuonna. On hyvä nähdä, että voimme hyödyntää tarinaa monella tavalla ja erilaisiin tarpeisiin.
Molemmat kirjat omalta osaltaan avaavat keskustelua tarinan tehokkaammasta hyödyntämisestä.
Tarinasta puhutaan ja on puhuttu bisneksessä niin paljon, että nyt on aika hypätä sanoista tekoihin ja todella rohkeasti ottaa tarinan voima käyttöön, niin viestinnässä, johtamisessa, strategiatyössä, brändäämisessä kuin palvelujen muotoilussakin.
Lue myös vieraileva kirjoitukseni Tarjan ja Mervin blogista, jossa kerron kuusi vinkkiä tarinallistamista aloittavalle.